Koukkuniemen Vanhainkoti

Kirjoitukseni Koukkuniemestä julkaistiin viikko sitten Aamulehden yleisönosastolla. (kirjoitus blogi-kirjoituksen lopussa)

Sain heti aamutuimaan valtuustonpuheenjohtaja Irene Roivaiselta kiukkuisen puhelun. Roivainen oli selvästi vittuuntunut kirjoitukseeni. Hän yritti tivata, kuka minulle on puhunut palkkioiden korottamisesta. Kieltäydyin vastaamasta. Roivainen syytti minua edesvastuuttomaksi. Roivainen kertoi, kuten vastineessaankin, että valtuusto ei ole nostanut palkkioita hänen kaudellaan eikä näin aio tehdä jatkossakaan. Tämä on mitä loistavin uutinen.

Kysyin, että miten ne koukkuniemessä asuvat seniorit? Tähän sain lyhyen vastauksen: valtuustolla on tiedossa epäkohdat, mutta kyse on rahasta. Niin minustakin. Hyvä hoito maksaa. Jos siihen ei olla valmiita satsaamaan niin siitä on uskallettava puhua suoraan. Emme satsaa koukkuniemeen koska se maksaa.

Viime viikko lehdissä on pyöritelty koukkunimiasiaa. Lähi- ja perushoitajien liitto Super julkaisi lukuja siitä kuinka Koukkuniemi kärsii hoitajapulasta. Nyt haluan Roivaiselta ja päättäviltä virkamiehiltä selkärankaa ja munaa kertoa totuus miksi Koukkunimeen ei saada muutosta.


Koukkuniemi
Kestoaihe tässä kaupungissa - Koukkuniemen vanhainkoti. Kaupungin päättäjät ja virkamiehet tekevät päivästä toiseen päätöksiä, jotka kurjistavat niin asukkaiden kuin työntekijöidenkin oloja. Uusimpina tuulina on laitoshuoltajien vähentäminen. Eläkkeelle jäävien laitoshuoltajien tilalle ei enää palkata uusia ja sijaisiakaan ei enää palkata. Muutoksen tuulet ovat johtaneet siihen, että osastoilla vaaditaan nyt hoitohenkilökuntaa tekemään töitä, jotka heille eivät kuulu. Hoitajia, jotka eivät tällä hetkellä pysty tekemään perustyötään, eli syöttämään, juottamaan, pesemään ja hoitamaan vanhuksia.

Räikeitä esimerkkejä hoidon laadun tasosta on paljon. Hoitajien puuttuminen on lisännyt rauhoittavien lääkkeiden käyttöä osastoilla. Vanhukset lääkitään hiljaisiksi ja elottomiksi. On tilanteita jossa osastolla on 27 potilasta, joista 26 tarvitsee syöttäjän. Viimeisen asukkaan kohdalla ruoka on jo kylmää ja rauhallisesta ruokahetkestä ei voida edes puhua, koska säästöt ovat vähentäneet syöttäjiä. Kaikkia vanhuksia ei pystytä edes käyttämään pesulla kerran viikossa, koska hoitajilla ei ole aikaa heitä pestä. Hoitohenkilökunta ei pysty tekemään työtä niin kuin heitä on opetettu vaan heidän on joustettava omasta ammatillisuudestaan ja tehtävä vain välttämätön, jotta ihmiset pysyisivät hengissä.

Tämäkö on kaupungin vastuullinen vanhustenhoito? Näinkö Tampereen kaupunki haluaa kunnioittaa niitä ihmisiä jotka ovat rakentaneet tätä yhteiskuntaa? Tämäkö on se viimeinen kädenpuristus ja kiitos siitä työstä mitä he ovat tehneet? Tämänhetkinen kohtelu ei ole ihmisoikeuksien mukainen ja vaatii pikimmiten toimia. Tässä kaupungissa on vaihdettava levyä ainaisesta Koukkuniemestä.
Kaupungin suuressa Tampere virtaa strategiassa linjataan seuraavanlaisesti: Palvelemme kuntalaisia ammattitaitoisesti ja heitä arvostaen. Tarjoamme palvelua yksilöllisyyttä kunnioittaen, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Kehitämme palvelua yhdessä kuntalaisten kanssa.
Kuntalaisena haluan, että Koukkuniemeä kehitetään niin, että se vastaa alan lakeja ja asetuksia ja että se kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja antaisi kaikille vanhuksille hyvän vanhuuden. Koukkuniemi ei enää saa olla tamperelaisten kirosana.

Valtuusto on kehdannut miettiä ryhmissä kokouspalkkioiden nostoa, samalla kun Koukkuniemessä ihmiset eivät saa asian mukaista hoitoa ja hoitajat kärsivät työuupumuksesta. Ei tunnu olevan röyhkeydellä rajaa.


Minna Minkkinen
Lähihoitaja, Sosionomi, Ihminen