Vaalien alla on saanut tutustua muiden puolueiden ehdokkaisiin ja heidän kauttaan myös puolueisiin. Ilolla ja surulla on tätä oppimista käynyt läpi.
Yksi mielenkiintoinen asia on noussut ylitse muiden. Kuinka tasa-arvo ja yhdenmukaisuus voidaan nähdä niin eri tavalla.
Lähes jokaisessa koulupaneelissa on kysytty sukupuolineutraalista avioliittolaista, siinä puolueiden erot ovat isoja, sillä poikkeuksetta vain Vasemmiston, SDP:n ja Vihreiden edustajat kannattavat lakiuudistusta. Kokoomuksessa, Perussuomalaisissa ja Keskustassa on hajontaa,KD vastustaa aina. Kuitenkin kaikki nämä puolueiden edustajat kertovat olevansa ihmisen asialla, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kannattajia. Nähtävästi siis kuitenkin varauksellisesti.
Maksuttomasta koulutuksesta on myös usein kysymyksiä. Tässä pätee lähes sama jako kuin avioliittokysymyksessäkin. Vihervasemmisto haluaa säilyttää kaikille maksuttoman koulutuksen. Oikeistosiipi on valmis pyytämään lukukausimaksua milloin ulkomaalaisilta, milloin toisesta tutkinnosta yms. Tässäkin asiassa siis tasa-arvo on ehdollista.
Tasa-arvo, ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ei ole Vasemmistolle ehdollista. Meillä on sellainen radikaali ajatus, että jokainen ihminen on samanarvoinen ja jokaisella tulee olla samat mahdollisuudet onnelliseen elämään.
Oikeistosiivelle tasa-arvo on ehdollisempaa, jos täyttää tietyt ehdot on oikeutettu tasa-arvoon. Siinä on oikeiston ja vasemmiston yhdenvertaisuuden ero.
1 kommenttia:
Suomen suurin tasa-arvo-ongelma on miesten määrääminen pakkotyöhön valtiolle keskimäärin 8.5kk ajaksi. Naisjärjestöt saisivat tehdä enemmän työtä tämän tasa-arvo-ongleman ratkaisemiseksi, koska en ole huomannut yhtään kannanottoa asiaan. Ajavatko naisjärjestöt tasa-arvoa, vai naisten etua?
Lähetä kommentti